Huijaus- ja häirintämarkkinointi
Varo netissä liikkuvia huijareita!
Nettihuijari iskee sattumanvaraisesti
Kaikki nettihuijauksen uhrit eivät tee rikosilmoitusta, vaikka syytä olisi. Huijarit lähestyvät tuiki tavallisia ihmisiä sosiaalisen median ja sähköpostin kautta, usein täysin sattumanvaraisesti.
Erikoisasiantuntija Tomi Hasu Viestintävirastosta kehottaa tekemään rikosilmoituksen heti, kun huomaa antaneensa esimerkiksi luottokorttinsa numeron tai pankkitunnuksensa epäilyttävälle sivulle.
Jos huomaa olevansa niin sanotun tilausansan uhri, ilmoitus pitää tehdä Kilpailu- ja kuluttajavirastolle. Tilausansaan voi joutua, jos netissä luulee maksavansa esimerkiksi osallistumismaksun arvontaan, mutta samalla sivun alareunassa olevan tekstin mukaan onkin sitoutunut kuukausittaiseen tilaukseen, josta veloitetaan tietty summa.
– Tällainen ei ole varsinaisesti rikos, sillä asiakas on itse antanut suostumuksensa jatkuvaan tilaukseen, vaikkakin epähuomiossa, Hasu toteaa.
Älä vastaa odottamattomaan viestiin
Kun tuntematon henkilö lähestyy sosiaalisessa mediassa tai sähköpostitse, viestiin kannattaa suhtautua varovasti. Esimerkiksi niin sanotut nigerialaiskirjeet ovat rahan lypsämiseen erikoistuneiden huijareiden postittamia. Nimitys tulee siitä, että Nigerian valtion alueelle on jäljitetty ryhmä, joka soluttautuu sosiaaliseen mediaan väärien henkilöllisyyksien alla.
Suomessakin on uhreja, jota ovat haksahtaneet lähettämään jopa rahaa tällaiselle ’tuttavuudelle’.
– Jos saat odottamattoman viestin, älä vastaa. Vaikka joku pyytäisi sinulta jotain netissä, sinun ei tarvitse vastata, Hasu neuvoo.
Hän kehottaa tarkkailemaan lähettäjän sähköpostiosoitetta. Myös huono suomen kieli saattaa kertoa, että viesti on robotin kääntämä jostakin muusta kielestä.
Odottamaton arpajaisvoitto vie roiston luokse
Viestissä voidaan mainostaa voittoa, vaikka ei arpajaisiin olisi osallistunutkaan. Viestissä voidaan myös pyytää pientä maksua arpajaisvoiton postittamiseen, ja juuri siinä piilee vaara. Linkistä voikin joutua huijarin sivustolle.
– Jos et ymmärrä, miksi viestin kirjoittaja pyytää sinua tekemään jotakin, älä tee. Oikealla asialla oleva ottaa varmasti yhteyttä uudestaan.
Ongelmana ovat yritykseksi tai muuksi yhteisöksi naamioituneet viestien lähettäjät.
– Tässä kohdassa huijarit ovat hieman laiskoja. Huijaussivu voi näyttää oikealta, mutta nettiosoite onkin väärä.
Tietokoneella sivuston yläosan osoitepalkki näkyy, ja sieltä voi tarkistaa lähetysosoitteen. Kännykällä selailtaessa väärää osoitetta on hankalampi huomata. Niinpä kiireessä voi tehdä hätäisiä päätöksiä ja klikata auki vaikkapa viruksen sisältävän liitteen.
Tutulla välineellä virheet vähenevät
Hasu kannustaa tarkkuuteen ja harkintaan netissä asioidessa. On hyvä pitää mielessä, että viranomaiset tai muut organisaatiot eivät pyydä luottokorttitietoja tai yksityisiä tietoja sähköpostitse.
– Sosiaalinen media on hankalampi. Itse rajoitan Facebookin ystäväpiiriäni hyväksymällä vain todellisuudessa tuntemani henkilöt, Hasu kertoo.
Huijausviestejä saa vähemmän, jos rajoittaa sosiaalisen median tilit ei-julkisiksi ja hyväksyy kavereikseen vain henkilöt, jotka oikeasti tuntee. Kaikki laitteet ovat Hasun mukaan yhtä turvallisia – tai turvattomia. Erilaisia palomuureja ja viruksentorjuntaohjelmia voi ostaa, mutta niitä pitää aika ajoin päivittää. Hasun mukaan turvallisin laite on sellainen, jota osaa käyttää. Täysin tuntemattoman välineen kanssa tapahtuu eniten virheitä.
Huijaus nolottaa ja hävettää
Kiireessä ja nopeasti toimien voi tulla klikattua esimerkiksi outoa linkkiä tai avattua epäilyttävän liitteen. Erityisasiantuntija Antti Kurittu Viestintävirastosta kertoo, etteivät ihmiset mielellään tunnusta tulleensa narratuksi. Huijaus hävettää ja nolottaa.
– Ihminen haluaa lähtökohtaisesti miellyttää ja tuntea itsensä tärkeäksi, siksi tuntemattomienkin tahojen yhteydenottoihin saatetaan vastata, Kurittu mainitsee.
Lisäksi huijatuksi tulo aiheuttaa nöyryytyksen tunnetta, siksi huijauksia ei haluta kertoa edes poliisille.
UP/Tiina Tenkanen
Rikoksentorjuntaneuvosto on julkaissut oppaan Turvaohjeita senioreille. Oppaassa neuvotaan, miten rikoksilta voi suojautua. Lisäksi kerrotaan, mitä tehdä, jos kaikesta huolimatta joutuu rikoksen uhriksi.