EKL:n tavoitteet eduskuntavaalikaudelle 2023–2027
Pienituloisten ja ikääntyneiden ääni täytyy kuulua yhteiskunnassamme nykyistä voimakkaammin ja heidän asemansa kohentaminen on otettava poliittisen päätöksenteon keskiöön tulevalla eduskuntavaalikaudella.
EKL on tehnyt kattavan esityslistan eläkkeensaajiemme elinolojen parantamiseksi vaalikaudella 2019–2023. Se sisältää vaatimuksia ja esityksiä seuraavista asioista:
- Laaditaan Suomeen eläkeläisköyhyyden vähentämisohjelma
Ohjelmalla on haettava aidosti vaikuttavia toimia pienituloisten eläkeläisten tilanteen parantamiseksi ja työhön on otettava mukaan eläkkeensaajajärjestöjen edustus.
- Eläkeläisten verotus ei saa olla palkansaajien verotusta ankarampaa
Eläkeläisten verotus tulee pikaisesti laskea samalle tasolle palkansaajien verotuksen kanssa.
- Asuntopolitiikalla on tuettava kotona asumista
Valtion on edistettävän monipuolisia asumisratkaisuja ikääntyneille. Esitämme selvitettäväksi tukijärjestelmän luomista, joka mahdollistaa ikääntyneiden muuton kauempaa kuntakeskuksiin palvelujen äärelle.
- Kehitetään kotitalousvähennystä iäkkäiden kansalaisten kotona asumisen tueksi
Parannetaan pienituloisten eläkkeensaajien mahdollisuuksia valita hyvinvointiaan lisääviä palveluita omien tarpeittensa pohjalta. Heille tulee luoda taloudellinen avustus, joka vastaisi perusteiltaan ja määrältään kotitalousvähennystä.
- Varmistetaan riittävät sote-palvelut
Tarvitsemme lisää rahaa ja henkilökuntaa vanhusten hoivaan. Ikääntyneille merkityksellisiä ovat oikea-aikaiset, riittävät, laadukkaat ja kohtuuhintaiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut lähellä.
- Arvostetaan omaishoitajien tekemää työtä
Investointi omaishoitoon kannattaa ja se tuottaa merkittäviä säästöjä yhteiskunnallemme. Omaishoitajien työ tulee mahdollistaa erilaisissa elämäntilanteissa ja turvata heidän jaksamisensa tarvittavilla palveluilla, riittävillä palkkiolla ja vapailla.
- Kohtuullistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden maksutaakkaa yhdistämällä maksukatot
Palvelu-, matka-, ja lääkemaksukatot tulee yhdistää yhdeksi maksukatoksi, jonka tason tulee olla korkeintaan kuukaudessa maksettavan takuueläkkeen suuruinen.
- lkääntyneiden oikeus kuntoutukseen turvattava
Suomeen tarvitaan kuntoutustakuu, joka takaa pääsyn kuntoutukseen määräajassa ja edistää vaikuttavaa kuntoutusta.
- Vanhusasiavaltuutetut hyvinvointialueille
Vanhusasiavaltuutetun tehtävänä olisi hyvinvointialueen ikääntyneen väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämistoimenpiteiden ja palvelujen saatavuuden seuranta, laadun valvonta sekä niistä raportointi.
- Tasa-arvoinen kohtelu ja syrjimättömyys on oltava itsestäänselvyys
Enemmistö ikääntyneistämme arvioi, että heitä kohdellaan nykyisin toisen luokan kansalaisina ja että yhteiskunnassamme on paljon ikään perustuvaa syrjintää. Ikävaikutusten arviointi tulee ulottaa kaikkeen ikääntyneitä koskevaan lainsäädäntöön ja yhteiskunnassa tehtävien päätösten valmisteluun.
Pidetään kaikki mukana digikehityksessä
Ikääntyneille tulee turvata digipalveluiden neuvonta, ohjaus ja tuki. Vastuu tästä on oltava julkisella vallalla.
Ilmastotoimissa otettava ikääntyneet huomioon
Ilmastonmuutoksen torjuminen on välttämätöntä. Siirtymä on kuitenkin tehtävä ikääntyneen väestön asema huomioiden.
- Kohti ikä- ja muistiystävällistä asuinyhteisöä
Sosiaali- ja terveydenhuollon resurssit ja hoidon sekä huollon menetelmät eivät mitenkään pysty vastaamaan muistisairauksien vuoksi kasvavaan palvelutarpeeseen. On löydettävä uusia keinoja ja Ikä- ja muistiystävällinen asuinyhteisö on siihen vastaus.
Huomisen Kynnyksellä 2022 tutkimuksesta kävi ilmi, että enemmistö (57 %) 55–84 vuotiaista kansalaisistamme arvioi, että ikääntyneitä kohdellaan nykyisin toisen luokan kansalaisina. Vieläkin useampi (71 %) uskoo, että yhteiskunnassamme on paljon ikään perustuvaa syrjintää. Vaalien jälkeen työnsä aloittavan hallituksen ja eduskunnan on ulotettava Ikävaikutusten arviointi kaikkeen ikääntyneitä koskevaan lainsäädäntöön ja yhteiskunnassa tehtävien päätösten valmisteluun.
Tutustu tavoitteisiimme kokonaisuudessaan alla olevista liitteistä: