13.4.2021 Lausuntomme koskien Euroopan unionin Ikääntymisen vihreää paperia

Eläkkeensaajien Keskusliitto on antanut lausunnon Euroopan komissiolle koskien Ikääntymisen vihreää paperia. Lausuntolomakkeen luonteesta johtuen kysymykset ovat englannin kielellä ja vastauksemme suomen kielellä.

Voit tutustua vihreään paperiin tämän linkin kautta.

Laying the foundations (chapter 2 of the green paper)

How can healthy and active ageing policies be promoted from an early age and throughout the life span for everyone? How can children and young people be better equipped for the prospect of a longer life expectancy? What kind of support can the EU provide to the Member States?

Ikääntyneitä ja nuoria edustavien järjestöjen tulee käydä rakentavaa keskustelua sukupolvien välisestä hyvinvointipolitiikasta. Ikääntyneiden järjestöillä on laaja ja asiantunteva jäsenistö ja osaaminen useissa asioissa, kuten elinikäinen oppiminen, työvoimapolitiikka ja osallisuus. Ne voivat jakaa kyseistä kokemusta ja näkemyksiä nuorisojärjestöjen kanssa asioista, joista nuorisojärjestöjen jäsenistöllä ei ole vielä yhtä mittavaa kokemusta.

EU pystyy tarjoamaan rahoitusta kyseisen keskustelun järjestämiseen esimerkiksi sukupolvien välistä dialogia edistävien hankkeiden suhteen.

What are the most significant obstacles to life-long learning across the life-cycle? At what stage in life could addressing those obstacles make most difference? How should this be tackled specifically in rural and remote areas?

EU:ssa ja jäsenmaissa tulee edistää osaamisen tunnistamisen menetelmiä. Osaaminen tulee voida tunnistaa myös opinnoista ja kokemuksesta, josta ei ole nykyään virallista tutkintomallia olemassa. Elinikäisen oppimisen edistämiseen tulee panostaa taloudellisesti.

Osaamisen tunnistamisen merkitystä ikääntyvälle tulee painottaa entistä merkittävämmin. Osaaminen saa tällä tavoin virallisen tunnustuksen, osaamistaan lisäävän ihmisen itseluottamus kasvaa ja voimaantuminen onnistuu. Itseluottamuksen vahvistumisen perustana on osaamisten tunnistamisen ja tunnustamisen käyttöönotossa oman osaamisen sanoittamisen mahdollisuus.

Making the most of our working lives (chapter 3 of the green paper)

What innovative policy measures to improve participation in the labour market, in particular by older workers, should be considered more closely?

Työhyvinvointiin ja työssäjaksamiseen tulee panostaa kaikissa jäsenmaissa, varsinkin niiden työikäisten, jotka ovat riskissä joutua vastentahtoisesti varhais- tai työkyvyttömyyseläkkeelle. Tiettyä huomiota tulee kohdistaa ammatteihin, joissa työn kuormittavuus voi johtaa työkyvyn heikkenemiseen. Samoin työelämän kulttuuria tulee muokata siihen suuntaan, että ikääntyneitä työntekijöitä ei nähdä riskitekijöinä.

Ammattien ja alojen kuormittavuuteen tulee puuttua, jos on nähtävissä, että joistain tehtävistä poistuu ihmisiä ennen eläkkeelle siirtymistä. Tämä aiheuttaa sekä henkilöstöpulaa aloilla että työssä jatkavien keski-iän poikkeavuuden ja mahdollisen nousun. Esimerkkinä tällaisesta alasta on etenkin sairaanhoitoala, jossa henkilöstöä on jo nyt monissa EU:n jäsenmaissa liian vähän ja työn kuormittavuus ajaa useita alan ammattilaisia ammatinvaihtoon.

Ikääntyneiden työntekijöiden osaaminen ja kokemus pitäisi nähdä voimakkaammin voimavarana. Työssäjaksamista parantaa mahdollisuus joustaa työajoissa ja myös työntekijän omista lähtökohdista tapahtuva esimerkiksi määräaikainen osa-aikatyö ja toisaalta myös jo eläköityneiden mahdollisuus työskennellä osa-aikaisesti omien voimavarojen mukaan.

Is there a need for more policies and action at EU level that support senior entrepreneurship? What type of support is needed at EU level and how can we build on the successful social innovation examples of mentorship between young and older entrepreneurs?

Ikäihmisten yrittäjyyteen kannustamisessa tärkeä asia on rahoitus: ikääntynyt ei saa joutua pelkäämään jäävänsä loppuiäksi kohtuuttomiin velkoihin tai, että velkataakka siirtyisi perillisille. Erityinen ikääntyneille suunnattu seniorilaina ja -takaus olisivat kehitettävissä.

Mentorointia on olemassa esimerkiksi Suomen Ekonomiliiton piirissä. Mentorointi voitaisiin järjestää niin, että olisi järjestetty vertaisohjaaja-järjestelmä, jossa aloittavalla senioriyrittäjällä olisi nimetty tukihenkilö tai tukihenkilöitä.

How can EU policies help less developed regions and rural areas to manage ageing and depopulation? How can EU territories affected by the twin depopulation and ageing challenges make better use of the silver economy?

Digitaalisia palveluja tulee hyödyntää nykyistäkin enemmän koko potentiaalinsa verran, jotta palveluja voidaan tuottaa etäpalveluina haja-asutus- ja muuttotappioalueilla. Samalla tulee kuitenkin varmistaa palveluita käyttävien digitaalisten taitojen hankinta ja ylläpito, tarvittavan laitteiston saatavuus sekä digitaalinen turvallisuus. Haja-asutusalueiden tietoliikenneyhteyksien nykyisiä ja tulevia tietoliikenneyhteyksien edellytyksiä tulee parantaa ja turvata.

Julkisia digitaalisia palveluja suunniteltaessa niiden nykyisiä ja tulevia käyttäjiä tulee osallistaa kehitystyössä. Tämä koskee erityisesti ikääntyneitä, joilla ei välttämättä ole kokemusta digitaalisista palveluista. Toimivinkin digitaalinen palvelu on pohjimmiltaan hyödytön, jos se suunnitellaan ilman sitä käyttävien ihmisten panosta.

Digitaaliset palvelut ja etätyön potentiaalinen lisääntyminen voivat tarjota rohkaisua harvempaan asuttujen alueellisen houkuttelevuuteen. Kyseisillä alueilla on tarjolla todennäköisemmin esimerkiksi asuntoja huokeampaan hintaan kuin kasvukeskuksissa. Nykyisellään etätyön ja toissijaisten asuntojen hyödyntämisen jatkumista tulee seurata ja politiikkaa tehdä tämän muutoksen perusteella.

Julkisia palveluja voidaan mahdollisuuksien mukaan keskittää ja samalla tuoda uusia toimintatapoja hyödyntämällä lähemmäs niiden käyttäjiä. Esimerkiksi kirjasto- ja kansalaisneuvontapalveluita voidaan keskittää alueellisiin palvelukeskuksiin, joissa kansalainen saa kaiken tarvitsemansa kerralla. Täten voidaan tarjota palveluita säästäen esimerkiksi kiinteistökustannuksissa. Samalla myös toimiva julkinen liikenne hyötyy palveluiden keskittämisestä, kun linjoja voidaan suunnitella ja toteuttaa tarpeellisten palvelujen perusteella. Samalla voidaan hyödyntää ja kehittää käyttäjien luokse tuotavia palveluja ja kutsujoukkoliikennettä.

Postinjakelu tulee turvata ikääntyneille myös muuttotappioalueilla. Monella iäkkäällä, tilastoista huolimatta, päiväkohtainen kunto ratkaisee, että pääseekö tämä noutamaan postin pitkän välimatkan päästä esimerkiksi postitoimistosta. Apua nuoremmiltakaan ei asiaan ei ole monelle ole mahdollisesti tarjolla, joten lähipostinjakelu on elintärkeää.

New opportunities and challenges in retirement (chapter 4 of the green paper)

How could volunteering by older people and intergenerational learning be better supported, including across borders, to foster knowledge sharing and civic engagement? What role could a digital platform or other initiatives at EU level play and to whom should such initiatives be addressed? How could volunteering by young people together with and towards older people be combined into cross-generational initiatives?

Demokratiaa ja osallisuutta voidaan vahvistaa suoralla yhteydellä kansalaisyhteiskuntaan. Iäkkäiden osalta tämä toteutuu luontevimmin ottamalla eläkeläisjärjestöjen edustus mukaan ikääntyneiden asioista päättäviin elimiin, ja heille tulee varmistaa myös omat konsultaatiota harjoittavat julkisoikeudelliset areenat. Kyseenalaisille elimille on taattava riittävät resurssit ja vaikutusvalta. Demokratian vahvistamiseksi on myös digitaalisten osallistumiskanavien rinnalla kuultava niitä asukkaita, joilla ei ole valmiuksia digitaalisiin viestintävälineisiin. Tämä koskettaa monia iäkkäitä ihmisiä sekä vähemmistöjä.

Ikääntyneet kokevat merkittävää huolta suhtautumisessa ikäihmisiä kohtaan. Ihmisoikeuksien kannalta ikääntyneet tulisi huomioida iästään huolimatta monipuolisena ja aktiivisena kansanryhmänä. Sukupolvien välistä vastakkainasettelua tulee Euroopassa välttää viimeiseen asti ja tarvittaessa myös puuttua siihen.

Which services and enabling environment would need to be put in place or improved in order to ensure the autonomy, independence and rights of older people and enable their participation in society?

Huomisen kynnyksellä 2019 tutkimuksen (Kantar TNS Oy, haastatellut edustivat Suomen 55–84-vuotiaita) vastaajat olivat Iästä riippumatta sitä mieltä, että ikäihmisiä pidetään Suomessa toisen luokan kansalaisina. Ikääntyneet arvioivat, ettei heitä pidetä voimavarana vaan lähinnä kulueränä, eikä heidän etujaan oteta tarpeeksi huomioon päätöksenteossa. Tutkimus on tehty kolmen vuoden välein vuodesta 2007 lähtien ja joka kerta sanoma on ollut yhtä selkeä; Ikäihmiset kokevat, ettei heitä kuunnella

Kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa on ikäihmiset huomioitava ja luoda heille mahdollisuuksia vaikuttaa. On erityisen tärkeää kuulla, mitä mieltä ikäihmiset itse ovat heidän hyvinvointiinsa vaikuttavista asioista. Näin saadaan kokonaiskuva heidän elämäntilanteestaan, tavoitteistaan, voimavaroistaan ja haasteistaan. On tärkeää, että monien eri toimijoiden palveluista muodostuu saumaton kokonaisuus. Siksi vastuu erilaisten palvelujen koordinaatiosta ja toimivuudesta pitää olla yhdellä taholla. Näin ei synny päällekkäisyyttä tai ongelmia tiedonkulussa.

How can the risks of poverty in old age be reduced and addressed?

EU:n jäsenmaissa tulee ottaa käyttöön monialainen ohjelma tarkastelemaan iäkkäiden kokemaa köyhyyttä ja köyhyyden vähentämiseen tarpeellisia toimenpiteitä. Nykyisellään köyhyyttä ja pienituloisuutta voidaan mitata köyhyysrajaa soveltamalla, mutta vain siihen keskittyminen on liian kapeakatseista. Köyhyyden vastaisissa ohjelmissa tulee ottaa huomioon ikääntyneille yleisempiä haasteita, kuten mittavia henkilökohtaisia terveydenhuollon kustannuksia ja mahdottomuutta hankkia lisätuloja ansiotyön kautta. Suomessa merkittävä pienituloisten kansanryhmä on yli 75-vuotiaat ja tilanne ei voi olla merkittävästi parempi muissa EU-jäsenmaissa.

Jäsenmaissa, joissa eläke on sidottu työuran ansioihin, kuten Ruotsissa ja Suomessa, tulee vähentää tahdonvastaista työn katkonaisuutta ja alityöllistymistä. Tarpeettomat osa-aikaiset ja määräaikaiset työsuhteet tulee pyrkiä poistamaan. Nämä ovat ongelma erityisesti naisvaltaisilla aloilla, kuten sosiaali- ja terveydenhuollossa tai palvelualalla. Tämä tuottaa skenaarion, jossa naisvaltaiset alat ja niissä työskentelevät ovat nykyisellään lähes automaattisesti taloudellisessa epätasa-arvon tilassa eläkkeelle siirtymisen koittaessa.

How can we ensure adequate pensions for those (mainly women) who spend large periods of their working life in unremunerated work (often care provision)?

Kattava ja kohtuuhintainen varhaiskasvatus on elinehto huojentamaan naiseen kohdistuvaa painetta jättäytyä perheen perustamisen yhteydessä pois työelämästä kohtuuttoman pitkäksi aikaa. Varhaiskasvatuksen tulee olla saavutettavaa ja joustavaa, jotta kaikki alat, työtehtävät sekä työn muodot ja järjestelyt voivat olla mahdollisia perhetilanteesta huolimatta.

Toinen elintärkeä järjestely on toimiva ja kattava perhevapaajärjestelmä. Kahden vanhemman perheissä perhevapaajärjestelmän tulisi rohkaista molempia vanhempia viettämään vanhempainvapaata. Tämä lisää perheen tasa-arvoa, kiintymystä lapsen kanssa sekä vähentää työelämästä pois jäämisen epätasaista jakautumista etenkin perheen varhaisessa vaiheessa.

What role could supplementary pensions play in ensuring adequate retirement incomes? How could they be extended throughout the EU and what would be the EU’s role in this process?

Ensisijaisesti riittävän eläkkeen tulee tulla lakisääteisen eläkejärjestelmän kautta. Vapaaehtoiset eläkevakuutukset voivat olla täydentämässä ihmisen henkilökohtaista toimeentuloa, mutta se ei saa muodostua edellytykseksi taloudelliselle ja materiaaliselle hyvinvoinnille. Vapaaehtoisten eläkkeen aseman voimistuessa tulisi merkittävää poliittista painetta leikata velvoitettuja eläkemaksuja, jolloin epätasa-arvon ja julkishallinnollisten eläkkeiden rahoituspohja olisivat suuremmassa vaarassa rappeutua.

Meeting the growing needs of an ageing population (chapter 5 of the green paper)

How can the EU support Member States’ efforts to reconcile adequate and affordable healthcare and long-term care coverage with fiscal and financial sustainability?

Jäsenmaissa tulee rohkaista sosiaali- ja terveydenhuollon maksujen kohtuullistamiseen ja maksuttomien palvelujen lisäämiseen. Maksuille tulee olla olemassa pienituloisilla mahdollisuus saada vapautus tai vähintään lievennys. Maksut eivät saa missään vaiheessa muodostua esteeksi hoitoon hakeutumiselle, sillä hoidontarpeessa ollessaan ihminen voi pienituloisena maksujen lannistamana jättää ajoissa hakeutumasta hoitoon. Täten myöhemmässä vaiheessa tarpeeseen tuleva erikoissairaanhoito tulee sekä ihmiselle itselleen että yhteiskunnalle huomattavasti kalliimmaksi. Panostamalla ennaltaehkäisevään ja kohtuullisessa ajassa saatavaan perustason hoivaan voidaan säästää erikoissairaanhoidon tarpeesta ja kustannuksista.

EU:n jäsenmaat ovat vanhustenhoidossa alueellisesti hyvin eriarvoisessa asemassa ja tilanteessa. Pohjois- ja Keskieuroopan jäsenmaissa on panostettu mittavasti julkisesti järjestettyyn hoivaan, kun taas Etelä-Euroopassa edelleen lapset ja suku ovat paljon suuremmassa vastuussa. Näiden kulttuurillisten ja poliittisten erojen vaikutuksia tulee seurata ja negatiivia vaikutuksia lieventää.

How could the EU support Member States in addressing common long-term care challenges? What objectives and measures should be pursued through an EU policy framework addressing challenges such as accessibility, quality, affordability or working conditions? What are the considerations to be made for areas with low population density?

EU:n tulisi rohkaista jäsenmaita ottamaan käyttöön kohtuullinen hoitotakuu, jotta terveydenhuollossa panostettaisiin ennaltaehkäisyyn. Hoitotakuu mahdollistaisi terveyden haasteisiin puuttumisen ajoissa, jotta myöhemmällä iällä vältytään kalliilta ja raskaalta erikoissairaanhoidolta mahdollisimman pitkälti. Hoitoon pääsyn tulee olla saavutettavaa ja asiakkaan tarpeet huomioivaa. Tässä voidaan hyödyntää myös digitaalisia etäpalveluita, jotta mahdolliset etähoidot voidaan helposti toteuttaa myös alueilla, joilla välimatkat hoitopaikkojen ja asutuksen välillä ovat pitkät.

How can older people reap the benefits of the digitalisation of mobility and health services? How can the accessibility, availability, affordability and safety of public transport options for older persons, notably in rural and remote areas, be improved?

Digitaaliset taidot tulee tunnistaa ja tunnustaa olennaisena kansalaistaitona, jotta digitaalisia palveluita voidaan tuottaa ensisijaisina palveluina. Julkisen vallan ei tarvitse itse toteuttaa digitaalisten taitojen opettamista, mutta sen tulee ottaa ne järjestämisvastuunsa piiriin. Digitaalisten taitojen opettamisen tuottajana voi olla esimerkiksi lähiyhteisö, kansalaisjärjestö tai viranomainen, mutta taitojen opettamisen ja ylläpidon tulee olla viranomaisen vastuulla.

Nopea internet-yhteys tulee nähdä ihmisoikeutena EU:n jäsenmaissa. Verkon luotettavuuteen voidaan nykyisellään ja tulevaisuudessakin panostaa viranomaisten ja teleoperaattorien yhteistyönä, jotta kansalaisten pääsy palvelujen piiriin voidaan turvata. Haja-asutus- ja syrjäalueet tulee saada nopeiden digiyhteyksien piiriin. Tätä kattavuutta tulee tarvittaessa tukea julkisin investoinnein.

Julkinen liikenne tulee tuottaa siten, että se on kohtuuhintaista ja saavutettavaa. Liikenneratkaisut tulee toteuttaa paikalliset tarpeet ja erityispiirteet huomioon ottaen. Julkisen liikenteen päästöttömyyteen tulee erityisesti panostaa.

Are we sufficiently aware of the causes of and impacts of loneliness in our policy making? Which steps could be taken to help prevent loneliness and social isolation among older people? Which support can the EU give?

Emme toistaiseksi riittävästi. Vuoden 2008 talouskriisiä seuranneen leikkauspolitiikan myötä avustukset yksinäisyyttä torjuville järjestöille ja hankkeille eivät ole pysyneet kustannusten tahdissa. Erityisesti järjestöt, jotka tuottavat osallisuutta ja sosiaalista inkluusiota ikääntyneiden keskuudessa, eivät parhaillaan saa riittävää rahoitusta tehokkaaseen ja kattavaan työskentelyyn. Tämä luonnollisesti korostuu nykyisen pandemian myötä, kun sosiaaliset kontaktit ovat rajoitettuja, eivät järjestöt voi riittävästi tehdä työtä tämän ilmiön lieventämiseksi.

Uutta huomiota tulee kohdistaa myös erityisesti asumisratkaisuihin, jotka tähtäävät yksinäisyyden torjuntaan. Jokaisella tulee luonnollisesti olla oma asunto, oma koti, mutta yhteistilat voivat lisätä sosiaalisuutta lähipiirissä. Esimerkiksi yhteiset keittiötilat tai puutarhat tai sukupolvien yhteiset asuintalot lisäävät osallisuutta ja torjuvat ikääntyneiden yksinäisyyden kokemusta.

COVID-19 ja sen myötä tullut pandemia on iskenyt ikääntyneisiin erittäin laajasti ja lisännyt yksinäisyyttä. Etäisyyden pitäminen ja ihmiskontaktien välttäminen ovat olleet tarpeen, mutta toisin kuin nuoremmilla sukupolvilla, ikääntyneillä voi usein olla puutteelliset taidot esimerkiksi digitaalisen viestinnän suhteen. Nykyisenkaltainen tilanne ei saa toistua tulevaisuudessa, vaan ikääntyneiden yksinäisyyden lievittäminen myös mahdollisesti tulevaisuudessa nykyisenlaisissa olosuhteissa tulee ottaa vakavasti.

Tarvitaan yhtenäistä tutkimusta, miten yksinäisyyttä ja sen kielteisiä vaikutuksia ja maa- ja kulttuurikohtaisia eroja voitaisiin vähentää ja millä keinoin pandemian jälkeen voitaisiin yksinäisyyttä vähentää ja saada yksinäisyyteen unohdetut takaisin aktiiviseen elämään ja toimintaan.

Which role can multigenerational living and housing play in urban and rural planning in addressing the challenges of an ageing population? How could it be better harnessed?

Väestön ikääntyminen lisää esteettömien asuntojen kysyntää sekä taajamissa että syrjäseudulla. Asuntotuotannon tulee vastata ikääntyneiden yksilöllisiä tarpeita kunnioittaen ja heille tulee tarjota esteettömiä ja kohtuuhintaisia asumismuotoja. Erityisenä kohderyhmänä tulee olla pienituloiset vuokralla asuvat eläkkeensaajat, joilla ei ole varallisuutta. Asuntotuotannossa tulee kehittää myös sellaista asumista, jossa kaikenikäiset ihmiset voivat asua yhdessä ja auttaa toisiaan, koska yhä useampi ikääntynyt asuu tulevaisuudessa yksin. Korjausrakentamista on myös tuettava jatkuvasti, jotta nykyinen asuntokanta on jatkossakin sopiva mahdollisimman monelle.

Olennaiset infrastruktuurin ratkaisut tulisivat olla etusijalla. Suunniteltaessa uutta asuintaloa tulee ottaa huomioon saavutettavuus. Tämä ei kosketa vain ikääntyneitä, vaan esimerkiksi tarpeeksi tilavat käytävät tai hissiratkaisut hyödyntävät myös perheitä, joissa on pieniä lapsia.

Eri jäsenmaissa suunniteltuja ja toteutettuja hyviä käytänteitä tulee levittää muihin jäsenmaihin mahdollisuuksien mukaan.