Pari piirua eläkkeensaajien suuntaan
Tulevassa hallitusohjelmassa on panostettava eläkeläisköyhyyden torjuntaan Eduskuntavaalien jälkeen muodostettavan hallituksen on tehtävä hallitusohjelmaansa selkeä kirjaus toimenpideohjelmasta eläkeläisköyhyyden poistamiseksi Suomessa. Keskeinen osa ohjelmaa on oltava kansaneläkkeisiimme tehtävät reilut tasokorotukset.
Eduskuntavaaleissa nyt ehdolla olevien näkemykset tukevat erittäin suuresti EKL:n tavoitetta. Yhdessä Eläkeliiton ja Eläkeläiset ry:n kanssa teettämässämme tutkimuksessa peräti 85 prosenttia ehdolla olevista on sitä mieltä, että Suomeen tarvitaan eläkeläisköyhyyden vähentämisohjelma, jossa tehdään tasokorotuksia kansaneläkkeeseen. Vastaajista 43 prosenttia oli täysin samaa mieltä ja 42 prosenttia jokseenkin samaa mieltä väitteen kanssa.
- Nyt, jos koskaan, on tulevan hallituksemme aika panna tuulemaan tässä tärkeässä asiassa. Toimenpideohjelmassa on pienituloisten eläkeläisten asemaa tarkasteltava kokonaisuutena. On haettava aidosti vaikuttavia toimia heidän tilanteensa parantamiseksi. Merkittävässä osassa iäkkäiden toimeentulon kannalta ovat myös palvelut, niiden saatavuus ja hinta, totesi EKL:n toiminnanjohtaja Timo Kokko liiton Kuopion piirin 45vuotisjuhlassa torstaina 28.3.
Pienituloisten lukumäärä maassamme Tilastokeskuksen tuoreimman, maaliskuun alussa julkaistun, tilaston mukaan vuonna 2017 oli 654 000 henkeä. Määrä nousi 31 000 hengellä vuodesta 2016. Sosioekonomisista ryhmistä lukumääräisesti eniten pienituloisia on eläkkeensaajien ryhmässä, jossa heitä on noin 194 000 henkilöä. Vuoden aikaan oli pienituloisten eläkkeensaajien määrä noussut hurjasti, peräti 20 000:lla hengellä.
- Kuluneet neljä vuotta ovat olleet vähävaraisten eläkkeensaajien kannalta ankeita aikoja. Ilman indeksien leikkaamista ja jäädytyksiä niihin sidotut edut olisivat tänä vuonna noin 3,3 prosenttia suuremmat. Esimerkiksi täyttä kansaneläkettä saavan kohdalla tämä tarkoittaa reilua 20 euroa kuukaudessa ja lähes 250 euroa koko vuoden aikana. Lisäksi on sosiaali ja terveysturvan asiakasmaksujen enimmäismääriä tällä kaudella nostettu 9,4 prosenttia vuonna 2015 ja huimat 27,5 prosenttia vuonna 2016.
Yksin asuva suomalainen on pienituloinen, jos hänen rahatulonsa jää alle 14 750 euron vuodessa eli noin 1 230 euroa kuukaudessa. Pienituloisuus on Suomessa erittäin yleistä 75 vuotta täyttäneillä, joista enemmän kuin joka viides (21,6 %) kuului pienituloiseen kotitalouteen.
- Huhtikuussa pidettävissä eduskuntavaaleissa ratkaistaan maamme suunta seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Kannustan kaikkia eläkkeensaajia käyttämään äänioikeuttaan ja tekemään äänestyskopissa viisaita päätöksiä. Nyt on aika vaatia tulevassa päätöksenteossa paria piirua eläkkeensaajien suuntaan, päättää toiminnanjohtaja Kokko.
Aiheeseen liittyvät
- Hallitusohjelmassa toivoa paremmasta eläkkeensaajille
- Suomeen on laadittava toimenpideohjelma eläkeläisköyhyyden poistamiseksi
- Kansanedustajaehdokkaat kannattavat eläkeläisköyhyyden vähentämisohjelmaa
- EKL:n tavoitteita eduskuntavaalikaudelle 2019–2023
- 3.6.2019 Hallitusohjelmassa toivoa paremmasta eläkkeensaajille
- 25.4.2019 Suomeen on laadittava toimenpideohjelma eläkeläisköyhyyden poistamiseksi
- 11.3.2019 Kansanedustajaehdokkaat kannattavat eläkeläisköyhyyden vähentämisohjelmaa
- 28.3.2019 Pari piirua eläkkeensaajien suuntaan
- 10.1.2019 EKL:n tavoitteita eduskuntavaalikaudelle 2019–2023