EKL:n esitykset hallitusohjelman toteuttamiseen liittyen
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen on keskeinen tavoite, joka ohjaa kaikkea hallituksen päätöksentekoa. Toivottavasti tämä kirjaus myös näkyy hallituksen päätöksenteossa koko kauden ajan. Eläkkeensaajien Keskusliitto esittää kahta asiaa hallitusohjelman toteuttamiseen liittyen.
Eläkeläisköyhyyden poistava toimenpideohjelma sisällytettävä osaksi hallituksen lupaamaa ikäohjelmaa
Useiden vuosien ajan EKL on tuonut esille huoltaan vähävaraisten eläkkeensaajien toimeentulovaikeuksista. Pienituloisuuden kasvu on johtanut myös maksuhäiriöisten henkilöiden määrän nopeaan kasvuun eläkeikäisten ryhmässä. Tutkitusti (Asiakastieto Group) lähes 34 500 yli 65-vuotiaalla oli maksuhäiriömerkintä vuonna 2018. Määrä oli kasvanut edellisvuodesta peräti yhdeksällä prosentilla.
Pienten eläkkeiden korotus tuli vuodenvaihteessa tarpeeseen, sillä esim. Tilastokeskuksen mukaan vuodesta 2016 vuoteen 2017 pienituloisten määrä kasvoi Suomessa 31 000 hengellä. Tästä eläkkeensaajien osuus oli hurjat 20 000. Pienituloisia eläkeläisiä on maassamme lähes 200 000.
Tehty korotus helpottaa kaikkien pienituloisimpien eläkeläisten asemaa, etenkin kun korotukset toteutettiin niin, etteivät ne juurikaan vaikuta esim. eläkkeensaajan asumistukeen sitä heikentävästi.
– Yksi keskeinen tavoitteemme puuttuu hallitusohjelmakirjauksista. Siellä ei ole vaatimaamme toimenpideohjelmaa eläkeläisköyhyyden poistamiseksi. Asia on hallituksella vielä korjattavissa, sanoo Eläkkeensaajien Keskusliiton puheenjohtaja Simo Paassilta.
Muun muassa asumismenot, palvelumaksut, ruuan, lääkkeiden, liikkumisen ja energian hinta vievät suuren osan tuloista. Pelkät kansaneläkkeeseen ja takuueläkkeeseen tehtävät korotukset eivät ole riittäviä toimenpiteitä. Asian korjaamiseksi vaaditaan paljon laajempia toimia, jotka vaikuttavat paitsi eläkkeensaajien tulotasoon, myös heidän menoihinsa.
– Hallitusohjelmassa on kirjaus: ”Laaditaan poikkihallinnollinen ikäohjelma yhteistyössä eri ministeriöiden, kuntien, kolmannen sektorin ja muiden tahojen kanssa.” Vaadimme, että eläkeläisköyhyyden poistavan toimenpideohjelman teko sisällytetään osaksi tuota ikäohjelmaa ja asiaan varataan hallituksen kehysriihessä siihen tarvittava rahoitus, Paassilta toteaa.
Eläkeläisjärjestöt mukaan työeläkejärjestelmän selvitystyöhön
EKL on edellyttänyt, että ennen vaaleja annettu lupaus alle 1 400 euron eläkkeiden korotuksesta sadalla eurolla nettona toteutetaan kokonaisuudessaan.
Hallitusohjelmasta löytyy kirjaus: ”Käynnistetään kolmikantainen selvitys siitä, miten työeläkejärjestelmän sisällä voitaisiin parantaa pienimmillä työeläkkeillä olevien asemaa. Osana tätä selvitystä selvitetään keinoja, joiden avulla voitaisiin nostaa alle 1 400 euron työeläkkeitä nettomääräisesti 100 eurolla työeläkemaksuja nostamatta.”
– Tähän selvitystyöhön on otettava mukaan myös keskeisten eläkeläisjärjestöjen edustus. Mielestämme myös nuorisojärjestöillä pitäisi olla edustus sukupolvien välisen solidaarisuuden hengessä, päättää puheenjohtaja Paassilta.