EETUn terveiset eduskuntaryhmille: Budjetissa huomioitava ikääntynyt kansanosa ja sen tarpeet
Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry vetosi eduskuntaryhmiin, että ne ottaisivat budjetista päättäessään, sekä tulevassa päätöksenteossa muutenkin, huomioon maamme ikääntyneen kansanosan ja sen tarpeet. Erityisesti pienituloisten ja paljon sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita käyttävien ikääntyneiden kansalaisten asema on heikentynyt.
Parin koronavuoden jälkeen tapasivat EETUn jäsenjärjestöjen sekä eduskuntaryhmien edustajat keskenään taas fyysisesti paikan päällä eduskunnassa. Kannanoton vuoden 2023 talousarvioesitykseen sekä lainsäädäntöön lisäksi ryhmille jätettiin tuore, 15.9. julkaistu Huomisen kynnyksellä tutkimus (55-84 vuotiaille) joka joltain osin sisälsi karua kerrottavaa ikääntyneiden ajatuksista ikääntyneiden hoivapalveluidemme laatuun liittyen - peräti 73 prosenttia piti niitä luvattoman heikkona maassamme.
- Vuoden 2023 talousarviosta päätettäessä on varattava tarpeelliset resurssit maamme kasvaneen hoitovelan hoitamiseen. Esitimme 200 miljoonan euron satsausta välittömään jononpurkuun vuodelle 2023. Lisäksi on Ikääntyneiden kansalaisten oikeus kuntoutukseen turvattava. Vaikuttava kuntoutus lisää toimintakykyä ja osallisuutta sekä vähentää muiden palvelujen ja etuuksien, kuten asumis- ja hoivapalveluiden tai toimeentulotuen tarvetta. Se on elintärkeä osa ikääntyneiden sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoketjua, toteaa EETUn puheenjohtaja Simo Paassilta.
- EETU yhtyy täysin vanhusasiavaltuutettu Päivi Topon huomioon (tiedote 17.8.2022), että Iäkkäiden palveluihin on myönnetty liian vähän rahaa vuosien ajan ja Iäkkäiden jääminen ilman heidän tarvitsemiaan palveluja on osoitus pitkään jatkuneesta ikäsyrjinnästä päätöksenteossa. Riittävä rahoitus on varattava kaikille vanhuspalveluille ja samalla turvattava koko sosiaali- ja terveydenhuollon toimivuus. Muistutimme myös, että investoinnit omaishoitoon kannattavat ja tuottavat merkittäviä säästöjä yhteiskunnallemme, jatkaa puheenjohtaja Paassilta.
Ylimääräisiä indeksitarkistuksia jatkettava tarvittaessa - Suoria tukimuotoja kohdennettava pienituloisimmille
EETU kiitti hallitusta ja eduskuntaa siitä, että ne toteuttivat järjestöjen vaatiman kansaneläkkeiden ylimääräisen indeksitarkistuksen elokuussa. Samalla haluttiin kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että korotus vaikuttaa negatiivisesti asumistukeen ja eläkkeensaajan asumistukeen. Kela ottaa etuuksien uudet määrät huomioon tulona, kun se tekee edellä mainittujen etuisuuksien ratkaisuja ja tarkistuksia 1.8.2022 alkaen. Tämä tarkoittaa, että jos asiakas saa niitä Kelan etuuksia, joihin tuli ylimääräinen korotus, hänen asumistukensa määrä saattaa laskea seuraavassa tarkistuksessa.
- Koska inflaatio laukkaa yhä erittäin korkealla ja on lähes mahdotonta arvioida sitä, että millä tasolla se on vuonna 2023 on mielestämme valtion talousarviossa varauduttava siihen, että kansaneläkkeet ja muut sosiaalietuudet tarvitsevat myös ensi vuonna ylimääräisen indeksitarkistuksen. Tähän on varauduttava myös työeläkkeiden osalta, Simo Paassilta toteaa.
- Mielestämme hinnannousun vaikutuksia pienituloisille kuluttajille kompensoidaan parhaiten jatkamalla kohdennettuja tukia, joita ovat esim. sosiaalietuuksien ylimääräisten indeksitarkistusten jatkaminen tai jopa joissakin maissa käytössä olevat suorat taloudelliset tuet shekkeinä tai vouchereina. Lisäksi tulisi terveydenhuollon maksukatot nyt yhdistää yhdeksi maksukatoksi, jonka tason tulee olla korkeintaan kuukaudessa maksettavan takuueläkkeen suuruinen, päättää EETUn puheenjohtaja Simo Paassilta.
Vuonna 2022 käytössä on kolme eri maksukattoa: maksukatot palveluille (692 euroa), lääkkeille (592,16 euroa) ja Kelan matkoille (300 euroa). Ne ovat yhteensä 1 584,16 euroa. Täyden takuueläkkeen määrä on nyt 885,63 euroa kuukaudessa.
LIITE:
Lisätietoja:
Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry
puheenjohtaja, kunnallisneuvos Simo Paassilta, puh. 050 522 1201
Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n jäsenjärjestöissä on lähes 300 00 jäsentä. Jäsenjärjestöt ovat Eläkeliitto ry, Eläkeläiset ry, Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry. Kansallinen senioriliitto ry, Kristillinen Eläkeliitto ry ja Svenska pensionärsförbundet rf. Vuoden 2022 puheenjohtajajärjestö on Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry