EKL:n valtuuston kokous 24.4.2025: Järjestöiltä leikkaaminen on järjetöntä ja yhteiskunnallisesti tuhoisaa
Eläkeläisjärjestöt jäsenineen tekevät äärettömän tärkeää ennaltaehkäisevää, sekä henkistä- että fyysistä terveyttä edistävää toimintaa, joka säästää terveysmenoja. Kaupan päälle on toiminta vielä täydellistä täsmälääkettä liian monia vaivaavaan yksinäisyyteen. On todella valitettavaa, että maan hallitus ei tehtyä työtä arvosta.
Maan hallitus päätti puoliväliriihessään jatkaa kylmäkiskoista ja säälimätöntä suhtautumistaan sote-järjestöjen työtä kohtaan leikkaamalla niiltä 10 miljoonaa euroa lisää. Tämä nostaa leikkausten määrän vaalikauden loppuun mennessä peräti 140 miljoonaan euroon.
Vapaaehtoistyön arvo Suomessa oli vuonna 2023 noin 3,2 miljardia euroa (Hoffrén 2023). Jokainen vapaaehtoistoimintaan sijoitettu euro palautuu moninkertaisena takaisin yhteiskuntaan – säästöinä sosiaali- ja terveyspalveluissa, parantuneena mielenterveytenä ja lisääntyneenä osallisuutena.
Sote-järjestöjen kautta kanavoituu noin 20 000 henkilötyövuoden määrää vastaava vapaaehtoisten työpanos. Eri eläkeläisliitojen paikallisyhdistyksiä on maassamme reippaasti yli tuhat. Ne toimivat täysin vapaaehtoisvoimin. Yksinomaan Eläkkeensaajien Keskusliitolla oli vuoden 2024 lopussa 6 135 vapaaehtoista. He käyttivät aikaa työhönsä 79 727 tuntia kuukaudessa. Kaksi kuukautta (1.3.-30.4.2024) kestäneeseen liikuntakampanjaamme osallistui yhteensä 8 163 eläkeläistä ja he kirjasivat kampanjan aikana 400 809 liikuntasuoritusta.
Vapaaehtoisemme toimivat mm. erilaisten toimintojen järjestäjinä (Kerhojenvetäjät, liikuntavastaavat, ohjelmien ja kokoontumisten tuottajat). He toimivat vanhusten ulkoiluttajina sekä esiintymällä palvelutalojen vanhuksille, ovat mukana ystävätoiminnassa ja kaupassakäynti- tai muina avustajina ja tekemällä päiväkotikäyntejä. He järjestävät kaikille avoimia tilaisuuksia, esim. tansseja, kilpailuja ja matkoja. Ovat mukana avustamassa eri tahojen ruokajakeluissa yms.. Yhteisen hyvän eteen he toimivat vanhusneuvostojen ja eläkeläisjärjestöjen alueellisten yhteistoimintaelinten jäseninä, antavat taloudellista tukea jälkipolvilleen ja hoitavat työssäkäyvien lastensa lapsia.
Monilla pienillä paikkakunnilla eläkeläisyhdistysten harrastus- ja aktiivitoiminnot, esimerkiksi kuorot, jumpat ja tasapainokerhot, ovat harvoja ikäihmisten palveluita. On selvää, että vapaaehtoisten määrät tulevat järjestöjen henkilöstömäärien ohella tippumaan jo tehtyjen ja suunniteltujen leikkausten seurauksena huomattavasti. Tämä tulee taatusti heijastumaan myös tuonne julkista sektoria tukeviin avustajatoimintoihin.
Täysin oma lukunsa on se, että maamme omaishoitajista valtaosa on eläkkeensaajia. Arvioiden mukaan 300 000–1 000 000 suomalaista pitää huolta läheisestään. Heistä valtava osa on eläkkeensaajia. Noin 50 000 on tehnyt omaishoitosopimuksen hyvinvointialueen kanssa. Lähes 60 prosenttia sopimusomaishoitajistamme on yli 65-vuotiaita. Julkisen sektori säästää omaishoitajien tuesta ja järjestöleikkauksien ansiosta on vaarana, että he menettävät myös järjestöiltä saatavan äärimmäisen tärkeän tuen.
Kaikkien eläkeläisjärjestöjen paikallisyhdistyksissä toimivien kymmenien tuhansien vapaaehtoisten työpanosta ei julkinen sektori pysty mitenkään korvaamaan. Leikkaukset tulevat vääjäämättä kasvattamaan ikäihmisten sairastavuutta, yksinäisyyttä ja henkistä pahoinvointia maassamme. Järjestöjen hoitamien ennaltaehkäisevien toimintojen vähetessä kasvavat sairaanhoidon kulut ja viranomaistahot joutuvat etsimään vapaaehtoisia ulkoiluttamaan vanhuksia. Heikoimmassa asemassa olevat laitetaan hakemaan lisäturvaa leipäjonoista.
Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n valtuuston kokous.
Valtuuston puheenjohtaja Mirja Janérus, 040 500 3342
Hallituksen puheenjohtaja Simo Paassilta, 050 522 1201