Eläkeläisköyhyyttä on torjuttava ja ikääntyneiden osallisuutta vahvistettava

Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n valtuuston kokous vaatii tulevalta hallitukselta tekoja eläkeläisköyhyyden torjuntaan sekä Ikävaikutusten arvioinnin ulottamista kaikkeen ikääntyneitä koskevaan lainsäädäntöön ja yhteiskunnassa tehtävien päätösten valmisteluun.

• Vuoden 2021 lopussa köyhyysrajan alapuolella eli 226 000 eläkeläistä (15,8 %). Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä eli 248 000 eläkeläistä (17,3 %). Sosioekonomisista ryhmistä pienituloisia on eniten eläkeläisten ryhmässä, ja määrä on kasvanut viime vuosina. Valtiovarainministeriön esittämiä vaihtoehtoja julkisen talouden tasapainottamiseksi ei tule toteuttaa niin, että vähävaraiset eläkkeensaajat tästä joutuisivat kärsimään. Heitä ei tule säästää hengiltä, toteaa EKL:n valtuuston puheenjohtaja Mirja Janérus.

Eläkeläisköyhyyden nujertamiseksi on tehtävä toimenpideohjelma, jolla ongelma poistetaan maastamme. Toisin kuin valtiovarainministeriön laatimassa listassa on esitetty, tulee eläkkeiden indeksikorotukset toteuttaa täysimääräisesti ja inflaation jatkuessa korkeana puolivuosittain. Kansaneläkkeeseen on toteutettava tasokorotus, pelkkä takuueläkkeen korottaminen ei ole riittävä toimenpide. Se myös heikentää työnteon kannustavuutta erityisesti matalapalkka-aloilla.

• Pientä työeläkettä saavien asemaa on parannettava lieventämällä kansaneläkkeen ja työeläkkeiden yhteensovittamista 50 prosentista 40 prosenttiin. Tämä myös parantaisi työnteon kannustavuutta. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden maksutaakkaa on kevennettävä yhdistämällä palvelu-, matka-, ja lääkemaksukatot yhdeksi maksukatoksi, jonka tason tulee olla korkeintaan kuukaudessa maksettavan takuueläkkeen suuruinen. Eläkkeensaajien asumistukea ei saa heikentää. Vuonna 2021 eläkkeensaajan asumistukea sai 210 441 henkilöä. Saajista 92 % asui yksin joulukuussa 2021. Asumiskustannusten hurja nousuvauhti (Omakotiliitto 8.3.2023) tulee vain lisäämään asumistuen tarvetta tulevaisuudessa, Mirja Janérus jatkaa.

Ikääntyneiden osallisuutta on vahvistettava

• Huomisen Kynnyksellä 2022 tutkimuksesta kävi ilmi, että enemmistö (57 %) 55–84 vuotiaista kansalaisistamme arvioi, että ikääntyneitä kohdellaan nykyisin toisen luokan kansalaisina. Vieläkin useampi (71 %) uskoo, että yhteiskunnassamme on paljon ikään perustuvaa syrjintää. Eduskunnan ja maahamme muodostettavan hallituksen on ulotettava ikävaikutusten arviointi kaikkeen ikääntyneitä koskevaan lainsäädäntöön ja yhteiskunnassa tehtävien päätösten valmisteluun. Arviointi on tehtävä jo tulevan hallitusohjelman osalta, toteaa puolestaan EKL:n hallituksen puheenjohtaja Simo Paassilta.

Ikääntyneen väestön osallisuus, syrjinnän ja syrjäytymisen estäminen tukevat yhteiskunnan ja talouden suotuisaa kehitystä. Ikäsyrjintään on puututtava lainsäädännöllä ja myös kansainvälistä säädöspohjaa vahvistamalla. Kaikille sitä tarvitseville on tarjottava mahdollisuus ei-digitaalisiin henkilökohtaisiin palveluihin. Kunnat tulee velvoittaa lainsäädännöllä järjestämään ja koordinoimaan digipalveluiden opastusta ja neuvontaa sekä tarjoamaan asiointikanava digitaidottomille. Eläkkeen rinnalla tehdyn palkkatyön verotuksen tulee olla kannustavaa, joten eriytetään eläke- ja palkkatulon verotus toisistaan. Näin saadaan mittava määrä elämänkokemusta ja osaamista takaisin työelämään.

Toteutetaan vihreää siirtymää oikeudenmukaisesti

• Huomisen kynnyksellä -tutkimuksen mukaan 45 prosenttia iäkkäistä haluaa muuttaa elintapojaan ilmaston kannalta kestäviksi. Heille on annettava mahdollisuus osaltaan rakentaa kestävää yhteiskuntaa. Tuetaan ikääntyneiden asuntojen kunnostamista esteettömiksi ja energiatehokkaiksi. Verotuksen kotitalousvähennyksen rinnalle on luotava pienituloisille vastaavan suuruinen kotitalousavustus ja yksinasuville mahdollisuus samansuuruiseen tukeen kuin pariskunnilla. Joukkoliikenteen tukea on lisättävä, sillä se on ympäristöystävällistä ja lisäksi se tukee iäkkäiden yhdenvertaisuutta, kotona asumista ja palveluiden saavutettavuutta, päättää Simo Paassilta.

Lisätietoja:

Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry

Valtuuston puheenjohtaja Mirja Janérus, 040 500 3342

Hallituksen puheenjohtaja Simo Paassilta, 050 522 1201

EKL:n valtuuston kannanotto pdf -tiedostona