Osa laareista jäi katsomatta – muut pengottiin pohjia myöten

Maan hallitus sopi tiistaina poikkeuksellisen järeistä toimista Suomen julkisen talouden tasapainottamiseksi. Toisin kuten pääministeri väitti, jäi Eläkkeensaajien Keskusliiton mielestä osa laareista lähes kokonaan katsomatta.

• Iäkkäiden ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoituksen laskeminen, perusterveydenhuollon hoitotakuun höllentäminen, asiakasmaksujen korottaminen ja sitominen hyvinvointialueindeksiin sekä lääkekorvausten alkuomavastuun korottaminen ja sitominen indeksiin sen lisäksi, että hallitus päätti jo aiemmin nostaa lääkkeiden alv-kannan 10 prosentista 14 prosenttiin ovat toimia, jotka iskevät lekan tavoin sairastavien ikääntyneidemme arkeen ja tekevät siitä jopa selviytymistaistelua. Hallituksen lupaama lääkekorvausten jaksottaminen on nyt ehdottomasti toteutettava, sanoo EKL:n puheenjohtaja Simo Paassilta.

Yleisen arvolisäverokannan korotus 1,5 prosenttiyksiköllä 25,5 prosenttiin oli varsin odotettu vaikkakin hieman suurempi kuin olimme veikanneet. Tässä tilanteessa on hyvä, että pääministeri piti sanansa ja vaatimukset eläkeindeksien leikkauksesta tai jäädyttämisestä eivät toteutuneet. Se olisi pysyvästi asettanut eläkkeet alemmalle kasvu-uralle. Lisäksi alv:n nosto tulee nyt vaikuttamaan eläkkeensaajille suurempana indeksikorotuksena tulevaisuudessa.

• Eläkkeensaajien verotuksen korottaminen eläketuloilla 23 000–57 000 euroa vuodessa on mielestämme ihmeellinen. Eläkeläiset maksavat eläkkeestään jo muutenkin korkeampaa veroa, kun vastaavaa työtuloa saava palkansaaja. Hallitus käytännössä pistää päätöksellään reilut puolet eläkkeensaajistamme maksamaan raippaveroa, jonka raja on nykyään, ja myös tulevaisuudessa, tuolla 57 000 eurossa. Onneksi sentään ne pienimpiä eläkkeitä maksavat tuolta lisäverolta säästettiin, jatkaa puheenjohtaja Paassilta.

Eläkkeensaajien mediaanieläke oli vuoden 2022 lopussa 1 736 euroa kuukaudessa, siis puolet heistä sai eläkettä tuon määrän alle. Pitää muistaa, että meillä on edelleen myös hyvin pienituloisia eläkeläisiä. Hankalimmassa asemassa ovat kokonaan tai osin kansaneläkkeen varassa olevat. Heitä on hieman alle 500 000. Tilastokeskuksen 28.3.2024 julkistaman tiedon mukaan köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevia henkilöitä oli suomessa 873 000 henkilöä vuonna 2022. Sosioekonomisista ryhmistä ylivoimaisesti suurin ryhmä henkilömäärällä mitattuna olivat eläkeläiset, joita oli 228 000 henkeä.

Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n Kantarilla teettämän tutkimuksen mukaan vuonna 2022 koki 44 prosenttia eläkeläisistä eläkkeiden pienuuden olevan suurin ongelma tämän päivän Suomessa. Eläketurvakeskuksen maaliskuun alkupäivinä julkistaman tutkimuksen mukaan yhteensä 30,4 prosenttia, eli lähes kolmannes vastaajista, koki jonkintasoisia vaikeuksia menojensa kattamisessa eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Edellä mainitut ongelmat ja niiden, sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen heikentyminen ja kallistuminen koettelevat maamme ikäihmisten ryhmää liian kovaa tulevaisuudessa.

• Hallitukselta jäi ainakin pari laaria lähes kokonaan penkomatta. Yritystukiin ei juurikaan puututtu ja lisäksi listaamattomien yritysten osinkojen matala verotus jätettiin kokonaan rauhaan. Olisikohan nyt ollut noiden aika? Tuolloin olisi selvitty ainakin hieman helpommalla muualla, päättää Simo Paassilta.

Lisätietoja:

Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry
puheenjohtaja, kunnallisneuvos
Simo Paassilta
puh. 050 522 1201