Säästöjä ei pidä hakea vähävaraisilta
Suomea ei nosteta suosta sillä, että ostovoima tapetaan tyystin maamme pienituloisimmilta eläkkeensaajilta. On varmistettava, että tulevista säästöpäätöksistä eivät kärsi vähävaraiset, paljon palveluja käyttävät ja tulonsiirtoja saavat ihmiset.
Valtiovarainministeriön eilen julkistamat meno- ja rakennekartoitus sekä verokartoitus luettelee erittäin mittavan määrän konkreettisia vaihtoehtoja julkista taloutta vahvistaviksi toimiksi tulevaisuudessa. VM painottaa, että kokonaisuutta ei ole tarkoitettu sellaisenaan toteutettavaksi, vaan tukemaan julkista keskustelua ja poliittista päätöksentekoa. Vastuu toteutustapojen valinnasta on eduskuntavaalien jälkeisellä hallituksella ja eduskunnalla.
- Muun muassa esitys työeläkeindeksiin, kansaneläkeindeksiin ja kuluttajahintoihin sidottujen etuuksien indeksikorotusten pienentäminen prosenttiyksiköllä vuodessa neljän vuoden ajaksi leikkaa reaalista ostovoimaa ja alentaa sosiaaliturvan tason pysyvästi alemmalle kehitysuralle myös tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Saman tekisi kaikille pienituloisille ehdotettu pidempiaikainen indeksijäädytys kansaneläkkeisiin. Nämä merkitsisivät suurta ja pysyvää heikennystä maamme eläkkeensaajille ja se ei ole kerta kaikkiaan hyväksyttävää, toteaa Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n puheenjohtaja Simo Paassilta.
- Esitys työeläkkeiden indeksoinnin muuttamisesta niukemmaksi niin, että maksussa olevia työeläkkeitä korotettaisiin vain kuluttajahintaindeksin tai ansiotasoindeksin mukaan sen perusteella, kumman indeksin perusteella korotus on pienempi, on mielestämme käsittämätön eikä tue millään muotoa yleistä mielipidettä siitä, että työeläkejärjestelmämme on oltava ennakoitava, selkeä ja uskottava. Tätä ei tukisi myöskään pohdittu eläkejärjestelmän automaattisen vakauttajan käyttöönotto, puheenjohtaja Paassilta jatkaa.
Yhtenä säästövaihtoehtona VM esittää eläkkeensaajien asumistuen yhdistämistä yleiseen asumistukeen. Joulukuussa 2020 sai eläkkeensaajan asumistukea 213 183 henkilöä ja arvioitu säästösumma tuen lakkaamisesta on arvioitu olevan 180 milj. euroa. Tämä tarkoittaa jopa yli 100 euron kuukausittaista heikennystä osalle saajista. Voi todeta, että tavoiteltu säästö on mitätön summa sen pienituloisille eläkkeensaajille tuoman tuskan rinnalla.
- Säästöjä haettaessa kannattaa aina muistaa maan vähä-ääniset ja heikommassa asemassa olevat. On varmistettava, että niistä eivät kärsi vähävaraiset, paljon palveluja käyttävät ja tulonsiirtoja saavat ihmiset. Ylipäätään ei Suomea nosteta suosta sillä, että ostovoima tapetaan tyystin muun muassa maamme pienituloisimmilta eläkkeensaajilta, päättää puheenjohtaja Simo Paassilta.
Lisätietoja: Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry
puheenjohtaja, kunnallisneuvos Simo Paassilta, puh. 050 522 1201
EKL on eläkkeensaajien aktiivinen edunvalvoja. Se on perustettu vuonna 1962 ja sillä on takana jo yli 60 vuotta aktiivista toimintaa maamme eläkkeensaajien hyväksi. Täyttä elämää hyvässä seurassa – EKL www.ekl.fi