SOTE-palvelut ja järjestöjen toimintaedellytykset on turvattava vuoden 2025 talousarviossa

Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n mielestä maamme terveydenhuollon tila on jo katastrofaalinen ja siihen on nyt lopultakin reagoitava.

Suomen terveydenhuollon alennustila on jatkunut jo kauan ja syöksy näyttää vain pahenevan. Karuun tilanteeseen saatiin taas vahvistusta Helsingin Sanomien kyselystä, jonka mukaan peräti 80 prosenttia maamme osastonhoitajista kertoi terveydenhuoltomme ajautuneen kriisiin (HS 9.6.). Vanhustenhoidon ongelmat heijastuvat jo laajasti koko terveydenhuoltojärjestelmäämme näkyen sekä perusterveydenhoidossa että erikoissairaanhoidon osastoilla sairaaloissa. Suomen Apteekkariliiton apteekeille suunnatun kyselyn mukaan taas yhä useamman reseptit jäävät uusimatta ja vakavatkin sairaudet hoitamatta, koska lääkäriin ei pääse.

EKL:n tänä keväänä Innolinkillä teettämän suuren jäsentutkimuksen mukaan peräti 70 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, etteivät nykyiset hyvinvointialueet pysty jatkossa huolehtimaan suomalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista. Lähes kolmannes (32%) vastaajista oli tästä täysin varmoja. Vastaajista 63 prosenttia piti sosiaali- ja terveyspalvelujen heikkoa saavutettavuutta suurimpana iäkkäiden ihmisten ongelmana.

• Edellä mainitut tiedot vahvistavat maassamme olevan hoivakriisin todellisuuden. Hoitoon pääsy pitkittyy, sairaudet pahenevat ja myöhässä alkaneiden hoitojen kustannukset kasvattavat terveydenhoitomenoja entisestään. Tämä on suorastaan kansallinen häpeä, jonka ratkaisemiseksi maan hallituksen on nyt syksyllä etsittävä ratkaisuja päättäessään ensi vuoden talousarviosta, toteaa Eläkkeensaajien Keskusliiton puheenjohtaja Simo Paassilta.

Samaan aikaan maan hallitus on leikkaamassa järkyttävän summan maamme sote-järjestöiltä. Eläkeläisjärjestöt tekevät äärettömän tärkeää ennaltaehkäisevää, sekä henkistä- että fyysistä terveyttä edistävää toimintaa. Kaupan päälle se on vielä täydellistä täsmälääkettä liian monia vaivaavaan yksinäisyyden torjuntaan.

Sote-järjestöjen kautta kanavoituu noin 20 000 henkilötyövuoden määrää vastaava vapaaehtoisten työpanos. Yksinomaan EKL:lla oli vuoden 2023 lopussa 5 120 vapaaehtoista. He käyttivät aikaa työhönsä 72 479 tuntia kuukaudessa. Kaksi kuukautta kestäneen liikuntakampanjan aikana kirjattiin 383 173 liikuntasuoritusta.

• On selvää, että vapaaehtoisten määrät tulevat järjestöjen henkilöstömäärien ohella tippumaan suunniteltujen leikkausten seurauksena huomattavasti. Eläkeläisjärjestöjen paikallisyhdistyksissä toimivien kymmenien tuhansien vapaaehtoisten työpanosta ei julkinen sektori pysty mitenkään korvaamaan, joten leikkaukset tulevat vääjäämättä kasvattamaan ikäihmisten sairastavuutta, yksinäisyyttä ja henkistä pahoinvointia maassamme. Järjestöihin kohdistamillaan leikkauksilla hallitus ampuu omaan jalkaansa kasvavien julkisen sektorin kustannusten muodossa. Vetoamme, että tehty leikkauspäätös otetaan budjettiriihessä vielä uudelleen käsittelyyn, päättää Simo Paassilta.

Lisätietoja:

Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry

puheenjohtaja, kunnallisneuvos Simo Paassilta, puh. 050 522 1201

Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry on eläkkeensaajien aktiivinen edunvalvoja. Se on perustettu vuonna 1962 ja sillä on takana jo yli 60 vuotta aktiivista toimintaa maamme eläkkeensaajien hyväksi. Täyttä elämää hyvässä seurassa – EKL www.ekl.fi