Toimenpideohjelma tehtävä ja palvelut taattava
Suomeen on nyt lopultakin laadittava jo pitkään vaatimamme toimenpideohjelma, jolla eläkeläisköyhyys poistetaan.
Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n XXI liittokokous kokoontui Turun Messukeskuksessa 3.-4.11.2021. Kokous oli siirretty koronapandemian vuoksi alkuperäisestä ajankohdastaan kesäkuulta.
Liiton puheenjohtajana jatkamaan valittu kunnallisneuvos Simo Paassilta linjasi, että keskeinen osa vaatimaamme toimenpideohjelmaa on oltava kansaneläkkeeseen tehtävät reilut tasokorotukset. Lisäksi tulisi vakavasti harkita kansaneläkkeen ja työeläkkeen yhteensovittamisen muuttamista siten, että pienennetään yhteensovittamisprosenttia nykyisestä 50 prosentista. Näin menetellen ei koskettaisi työeläkerahastoihin.
- Pienentämällä tuota prosenttia, jolla muiden eläkkeiden ja korvausten kasvu leikkaa kansaneläkettä voitaisiin pientä työeläkettä saavien eläkettä parantaa ilman, että kosketaan työeläkerahastoihin. Kustannusten suuruus riippuisi siitä, kuinka paljon kansaneläkkeen vähenemisprosenttia pienennettäisiin. Kustannuksista vastaisi tässä vaihtoehdossa Kansaneläkelaitos eli viime kädessä valtio, totesi puheenjohtaja Paassilta
- Korotukset pelkästään kansan- ja takuueläkkeisiin eivät ratkaise eläkeläisköyhyyttämme. EKL korostaa, että pienituloisten eläkeläisten asemaa on tarkasteltavana kokonaisuutena. On haettava aidosti vaikuttavia toimia heidän tilanteensa parantamiseksi. Merkittävässä osassa eläkeläisten toimeentulon kannalta ovat myös palvelut, niiden saatavuus ja saavutettavuus sekä monet elintasoon vaikuttavien kulutushyödykkeiden hinnat, kuten esimerkiksi lämmitykseen tarvittavan öljyn ja sähköt hinnat, jatkoi Paassilta.
Palvelut taattava ja ikäihmisten työlle annettava arvoa tulevilla hyvinvointialueilla ja kunnissa
Sosiaali- ja terveyspalvelujen siirryttäessä hyvinvointialueille, on tinkimättömästi huolehdittava siitä, että ikäihmisille tärkeitä sosiaali- ja terveyspalveluja on riittävästi ja että ne ovat laadullisesti korkeatasoisia sekä kohtuuhintaisia. Toimivat lähipalvelut on taattava ikään ja asuinpaikkaan katsomatta. Korostamme ikääntyneiden erittäin merkittävää roolia tulevilla hyvinvointialueilla ja kunnissa. Heidät on nähtävä aktiivisina toimijoina, kokemusosaajina sekä voimavarana pelkän kuluerän sijaan.
- EKL:n jäsenyhdistyksissä tehtiin useiden tuhansien vapaaehtoisten voimin työtä 57 000 tuntia kuukaudessa vuonna 2020. Ennen korona-aikaa tuo tuntimäärä oli 90 000 per kuukausi. Tekemämme työ on mitä suurimmassa määrin henkistä sekä fyysistä terveystoimintaa. Täydellistä täsmälääkettä se on ikäihmisten yksinäisyyden torjunnassa. Tälle työlle on annettava arvo toiminta-avustusten ja ilmaisten toimitilojen muodossa, totesi Simo Paassilta.
- Valitettavasti suuntaus on viime aikoina kunnissa pääsääntöisesti ollut se, että säästöjä haettaessa on nimenomaan leikattu järjestöjen avustuksia ja korotettu tiloista perittäviä maksuja. Tämä on mielestämme lyhytnäköistä politiikkaa ja säästöjen hakeminen kohdentuu toimiin, jotka iskevät takaisin hyvin pian kohonneina terveydenhoitokuluina, Paassilta jatkoi.
Simo Paassillan liittokokouksessa pitämän puheenvuoron teemat löytyvät kokonaisuudessaan tästä klikkaamalla.
Liittokokous valitsi uuden hallituksen sekä valtuuston liittokokousten väliseksi ajaksi. Liiton puheenjohtajana jatkaa myös seuraavan nelivuotiskauden kunnallisneuvos Simo Paassilta. Liiton valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Mirja Janerus Uudenmaan piiristä, valtuuston ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Risto Örling Oulun piiristä ja valtuuston toiseksi varapuheenjohtajaksi Eira Väänänen Pohjois-Karjalan piiristä. Liittokokouksen valitseman hallituksen kokoonpanon löydät täältä ja valtuuston täältä.
Liittokokouksen antaman julkilausuman löydät täältä.