Kummallinen päätös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta

Helsingin Sanomat uutisoi 6.3. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) päätöksestä, jolla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia eläkkeensaajien verotuskäytäntöihin tulevaisuudessa.

EIT käsitteli kahden suomalaisen oikeusoppineen raippaverovalitusta peräti seitsemän vuoden ajan päätyen lopputulemaan, että eläketulon lisäverotus ei riko ihmisoikeussopimusta.

Kyse oli niin mielenkiitoisesta asiasta, että tuo päätös piti käydä ihan hakemassa talteen. Tuomioistuin katsoi päätöksessään, ettei eläketulo vastaa riittävästi ansiotuloa verotuksen näkökulmasta linjaten samalla, ettei eläketulon lisäverotus loukkaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen syrjintäkieltoja. Seitsenhenkisen oikeuden 15-sivuinen ratkaisu oli yksimielinen.

Valituksissaan EIT:lle valittajat olivat vedonneet Euroopan ihmisoikeussopimukseen väitteellä, että tuloverolaki syrjii perusteettomasti eläkkeellä olevia verovelvollisia ja on siten ikään perustuvaa syrjintää. Valitus perustui ihmisoikeussopimuksen 14 artiklaan eli syrjinnän kieltoon ja 12 pöytäkirjan 1 artiklaan eli yleisen syrjinnän kieltoon

Eläkkeensaajien on Suomessa maksettava yli 45 000 vuosittaisesta eläkkeestä kuuden prosentin lisäveroa. Työllisillä verovelvollisilla lisäverokohtelu on aivan muuta toista. Ensinnäkin se on paljon pienempi, vain kaksi prosenttia, ja toiseksi sen yläraja on reilu tuplat eläkeläisten rajasta, yli 100 000 ylittävistä vuosituloista.

Eläketulosta perittävää suurempaa verorasitusta on kutsuttu usein lempinimellä raippavero. Sen poistamista on vaadittu jo vuosien ajan ja asia on ollut myös EKL:n ja Eläkeläisliittojen etujärjestö EETUn tavoitteissa.

Käytännössä raippavero kohdistuu sellaisiin suomalaisiin, joiden eläketulo on yli 3750 euroa kuukaudessa. Tällaisia suomalaisia oli Eläketurvakeskuksen mukaan vuoden 2023 lopussa lähes 87 000. Määrä vastaa noin 6 prosenttia eläkeläisistä.

EIT ei mielestään löytänyt näyttöä syrjinnästä. Ratkaisussaan se katsoi valittajien jättäneen näyttämättä, että heidän asemansa eläketulon suhteen verovelvollisina vastaisi riittävästi niiden tulonsaajien asemaa, jotka ovat velvollisia maksamaan veroa ansiotulosta. Edellä mainituin perustein valitukset olivat tuomioistuimen mielestä perusteettomat, eikä niitä siten voitu ottaa tutkittavaksi. Lisäksi ei perusteettomien vaatimusten tähden ihmisoikeussopimuksen 13 artiklaa voitu soveltaa kummankaan valittajan asiassa, EIT totesi.

Nyt tehty ratkaisu voi vaikuttaa merkittävästi eläkkeiden verotukseen tulevaisuudessa. Eläkkeiden on katsottu nauttivan perustuslain suojaa, mutta EIT:n ratkaisu voinee avata tulkinnan jopa eläkkeiden rajummallekin verotukselle tulevaisuudessa.

Onko vaarassa käydä jopa niin, että kulloinkin vallassa oleva enemmistöhallitus voisi halutessaan päättää eläkkeiden erilaisesta verotuksesta eduskunnan yksinkertaisella enemmistöllä.

Nykyisen hallituksemme leikkausinnon tuntien on edellä mainittu näköala melkoisen lailla kylmäävä!