Osa laareista jäi penkomatta
22.5.2024 Huhtikuussa ennen maan hallituksen kehysriihtä alkoi vahvasti tuntua siltä, että osa talousviisaista, puolueista ja kansanedustajista – Elinkeinoelämän valtuuskunnasta puhumattakaan – olivat menneet täysin sekaisin siitä, kun eläkkeensaajat saivat toisen perättäisen palkkatuloja suuremman indeksitarkistuksen viime vuoden vaihteessa.
Osan mielestä asialle oli heti pakko tehdä jotain ja oikein sukupolvien välisen solidaarisuuden nimissä. Ilmassa sateli esityksiä, joiden mukaan eläkkeensaajilta tulee leikata niistämällä eläkkeisiin vuosittain tehtävästä indeksitarkistuksesta. Valtiovarainministeri Riikka Purra nieli esitykset koukkuineen päivineen.
Suurelta osalta oli totaalisesti unohtunut se tosiasia, että eläkkeiden kasvu on ylittänyt palkkojen kasvun vain muutamia kertoja sitten vuoden 1980. Palkat ovat kasvaneet Suomessa selvästi eläkkeitä nopeammin. Työeläkeindeksi on noussut, surullisen kuuluisan taitetun indeksi käyttöönoton jälkeen, vuosina 1995–2022 noin 57 %, ansiotasoindeksi samaan ajanjaksoon lähes 115 %. Reaalinousu palkoissa on ollut 38 %, mutta eläkkeissä vain noin 1 %.
Edellä mainitusta ei kukaan tuntunut olevan huolissaan ja EETUn jäsenjärjestöissä heräsi asiasta suuri huoli. Asialle oli pakko tehdä jotain.
Keskiviikko 10.4. oli ikimuistettava toimintapäivä valtakunnallisten eläkkeensaajajärjestöjen yhteistyön saralla. Kokosimme voimamme ja järjestimme mediatilaisuuden kertoaksemme omat näkemyksemme. Esittämämme kannat menivät valtavan hyvin läpi mediassa ja niitä julkaistiin lähes 40 lehdessä ja mediassa aamun TV-lähetyksistä ja Helsingin Sanomista lähtien.
Lähetimme asiaan liittyen vielä oman vetoomuksensa pääministeri Petteri Orpolle ja valtiovarainministeri Riikka Purralle ja heidän esikunnilleen. Lisäksi vetosimme myös hallituksen kehysriihtä pohjustaneille eduskuntaryhmien puheenjohtajille Matias Marttiselle (kok), Otto Anderssonille (r) ja Peter Östmanille (kd) sekä perussuomalaisten kansanedustaja Ville Vähämäelle.
Tempaus tuotti tulosta ja päivän päätteeksi, samaisena keskiviikkona, pääministeri Petteri Orpo ampuikin sitten alas puheet työeläkkeiden leikkaamisesta indeksien kautta. Olen varma siitä, että tekemämme yhteistyö tuotti tulosta ja saimme eläkkeensaajien äänen kuuluviin tuota päätöstä tehtäessä.
Hallituksen kehysriihessä 15.–16.4. jätettiinkin eläkeindeksit rauhaan. Hallitus kuitenkin sopi poikkeuksellisen järeistä toimista Suomen julkisen talouden tasapainottamiseksi. Iäkkäiden ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoituksen laskeminen, perusterveydenhuollon hoitotakuun höllentäminen, asiakasmaksujen korottaminen ja sitominen hyvinvointialueindeksiin sekä lääkekorvausten alkuomavastuun korottaminen ja sitominen indeksiin sen lisäksi, että hallitus päätti jo aiemmin nostaa lääkkeiden alv-kannan 10 %:sta 14 %:iin ovat toimia, jotka iskevät lekan tavoin sairastavien ikääntyneidemme arkeen ja tekevät siitä jopa selviytymistaistelua.
Eläkkeiden niin sanottu raippavero säilyy ja sen lisäksi eläketulovähennystä kiristetään 23 000 – 57 000 euroa vuodessa eläkettä saavilta. Onneksi kuitenkin pienimmät eläkkeet jätettiin kiristyksen ulkopuolelle. Verotuksen kiristyksellä valtiolle kerätään noin 200 miljoonaa euroa.
Kansaneläkkeiden maksaminen ulkomaille lopetetaan kokonaan (vaikutus 38 miljoonaa euroa) ja eläkkeensaajan asumistuen leikkaus kohdennetaan varallisuuden perusteella omistusasunnossa asuviin (vaikutus 25 miljoonaa euroa).
Pääministeri väitti kehysriihen jälkimainingeissa, että kaikki laarit perattiin säästöjä hakiessa. Totuus on kuitenkin se, että osa niistä laareista jäi lähes kokonaan katsomatta. Yritystukiin ei juurikaan puututtu ja lisäksi listaamattomien yritysten osinkojen matala verotus jätettiin kokonaan rauhaan. Olisikohan nyt ollut noiden aika? Tuolloin olisi selvitty ainakin hieman helpommalla muualla, esimerkiksi sosiaali- ja terveysjärjestöissä.
Liitollemme, samoin kuin monelle muullekin järjestölle, on kova pala hallituksen päätös käynnistää sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksia koskevat leikkaukset jo ensi vuonna, vaikka hallitusohjelmassa leikkaukset olivat ajoitettu vasta vuodelle 2027.
Kaikesta huolimatta oikein hyvää ja lämmintä kesää kaikille!
Timo Kokko