Tuli sitten inflaatiovakauttaja
Työmarkkinajärjestöt pääsivät 19.1. sopuun maan hallituksen heille antaman toimeksiannon suhteen. Tulosta ruodittiin liiton hallituksen kokouksessa 23. tammikuuta.
Lokakuussa 2023 maan hallitus vaati tehtävänannossaan työmarkkinajärjestöiltä, että sovittujen muutosten tulee vahvistaa julkista taloutta pitkällä aikavälillä noin 0,4 prosenttiyksiköllä suhteessa bruttokansantuotteeseen. Lisäksi selvitystyön tuli löytää keinot eläkevakuutusmaksutason pitkän aikavälin konkreettiseen vakauttamiseen, jossa työeläkejärjestelmä sopeutuu mahdollisiin shokkeihin sääntöpohjaisen vakautusjärjestelmän avulla.
Pääministeri Orpon hallitus oli toimeksiannon tehdessään ilmoittanut tekevänsä tarvittavat päätökset tavoitteen saavuttamiseksi itse, mikäli työryhmä ei löydä yhteisymmärrystä muutoksista 31.1.2025 mennessä.
Hallitus, ja monet muutkin tahot, olivat valitettavasti pelästyneet parina peräkkäisenä vuotena tulleita tavanomaista korkeampia eläkkeiden indeksikorotuksia. Hallitus lähti sitten vaatimaan työmarkkinajärjestöiltä siihen ratkaisuja. Herää kysymys, uudistettiinko vakauttajan osalta nyt lyhytnäköisesti suomalaista eläkejärjestelmää vuosina 2023 ja 2024 tulleiden indeksikorotusten vuoksi ja samalla heikennettiin sen ennakoitavuutta?
Palkkojen nousu on yleensä ollut reilusti hintojen nousua nopeampaa. Työeläkeindeksi on noussut vuosina 1995–2022 noin 57 prosenttia, ansiotasoindeksi samaan ajanjaksoon lähes 115 prosenttia. Reaalinen nousu palkoissa oli ajanjaksolla 38 prosenttia ja eläkkeissä noin yhden prosentin. Tämä kehitys ei ole huolestuttanut päättävillä tasoilla ketään.
Orpon hallituksen toimeksiannosta näki heti, että vakauttaja tulee, työmarkkinajärjestöjen neuvottelemana tai ilman. Nyt saavutettu neuvottelutulos ja sen sisältävä inflaatiovakauttaja on mielestäni eläkkeensaajien kannalta vakauttajan ratkaisuvaihtoehdoista sieltä lievimmästä päästä ja tästä kiitos neuvottelujen työntekijäosapuolien edustajille.
Sovitussa mallissa ”Työeläkeindeksi ei saa kahden peräkkäisen vuoden tarkastelujaksossa kasvaa enempää kuin palkkakerroin samana aikana”. Kirjaus tarkoittaa sitä, että sata varmasti ei työeläkeindeksiä leikata läheskään joka, eikä joka toinenkaan, vuosi.
Historiaa katsomalla näkee sen, että vuosina 2023 ja 2024 tapahtuneet suuret indeksikorotukset ovat todella harvinaista herkkua. Viimeksi työeläkeindeksissä oli yli 6 prosentin korotus vuonna 1991 ja 1980-luvulta lähtienkin näin on tapahtunut vain muutaman kerran. Valtiovarainministeriön julkaisemassa eläkesopimuksen arvioinnissa todetaan, että merkittävimmät historialliset tapahtumat, jotka olisivat aktivoineet jarrun, Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan lisäksi, ovat olleet 1970-luvun öljykriisissä ja 1990-luvun lamassa. Indeksileikkauksista ei siis ole tulossa läheskään jokavuotista herkkua, asiaa odotellessa voi mennä jopa vuosikymmen tai kaksi.
Totta kai sovitun vakauttajan iskiessä joskus tulevaisuudessa asia kirpaisee sillä hetkellä pahasti. Tällä hetkellä pitää kuitenkin muistaa, että maan hallitus olisi taatusti tehnyt nyt sovitusta vakauttajasta paljon kovemman version, jos työmarkkinajärjestöt eivät olisi päässeet siitä sopuun.
Maan hallitus hyväksyi järjestöjen neuvotteleman sopimuksen samana päivänä kuin EKL:n hallitus oli koolla ruotimassa asiaa. Heti julkaistuista valtiovarainministeri Riikka Purran kommenteista kävi täysin selväksi se, että hallituksen mielestä vakauttajan olisi toivottu olevan paljon tiukempi:
Helsingin Sanomat 23.1.2025: Hallitus hyväksyi eläkesovun – Purralta myös arvostelua
”Purra kuitenkin arvostelee järjestöjen sopimaa niin sanottua ”inflaatiovakauttajaa”, joka jää hänen mukaansa vajaaksi hallituksen toiveeseen nähden.”
VM:n eläkesopimuksen arviossa todetaan, että eläkejärjestelmän keskeisimmät eläkevakuutusmaksun pitkän aikavälin vakautta vaarantavat tekijät liittyvät esimerkiksi syntyvyyden ja maahanmuuton muutoksiin sekä sijoitustuottojen ja tuottavuuden kehitykseen. Ministeriön mukaan eläkesopimuksessa ei tarjota erityisen huomattavia ratkaisuja maksutason pitkän aikavälin vakauttamiseksi näihin tekijöihin kohdistuvien shokkien varalta.
Jos hallituksen toive olisi siis toteutunut, niin meille olisi vuonna 2030 tulossa eläkkeensaajien kannalta aivan toisenlainen vakauttaja – eikä todellakaan parempi.
Timo Kokko
Täydennys 28.1.2025
Helsingin Sanomat 28.1.2025: Eläkepäättäjien pöydällä oli ase, joka vedettiin viime hetkellä pois: HS selvitti, miten eläkkeet säästettiin järeältä leikkurilta (artikkeli on maksumuurin takana)
”Valtiovarainministeriön virkamiehet taas vaikuttivat läsnäolijoiden mukaan ”valtavan pettyneiltä”. Ministeriön toivomaa järeää vakauttajaa ei eläkejärjestelmään tulisi. ”Inflaatiovakauttaja” olisi lähinnä vakuutus sellaisten harvinaisten tilanteiden varalta, joissa inflaatio laukkaa selvästi palkkoja nopeammin.”
Artikkelin tiivistelmästä:
- "Työnantajien vaatima eläkeleikkuri haudattiin viime hetkillä.
- Valtiovarainministeriö pettyi, koska järeää vakauttajaa ei tullut.
- Inflaatiovakauttaja hyväksyttiin kompromissina."