Virallisesti vaikeutettua vaikuttamista, epävirallisesti ennenkuulumatonta
16.8.2024: Suomalainen päätöksenteko on pääasiallisesti todettu ja tutkittu olevan päivänvalon kestävää. Meillä demokratia toimii, avustajat valitaan tarkkaan ja virkakoneistoa valvotaan. Aina välillä luonnollisesti päätöksenteossa ilmenee ongelmia, mutta jo pelkästään tämän ilmeneminen on merkki toimivasta valvonnasta. Päätökset eivät tietenkään koskaan miellytä kaikkia, mutta siihen saa sitten vaikuttaa joko vaaleissa tai vaikka istumalla Helsingin Mannerheimintiellä.
Tänä vuonna Suomessa on otettu käyttöön avoimuusrekisteri, jonne kirjataan epävirallista vaikutustyötä tekeviä tahoja ja itse vaikuttamista. Tutummin tämä rekisteri kulkee nimellä lobbarirekisteri ja se koskee tarkalleen ottaen eduskuntaan ja ministeriöihin kohdistuvaa lobbaamista. EKL on myös rekisteröitynyt epävirallista vaikuttamistyötä, eli lobbaamista, tekeväksi tahoksi ja parhaillaan toiminnanjohtaja valmisteleekin ensimmäistä ilmoitustamme rekisteriin. Mikään tapaamispäiväkirja se ei ole, mutta tuo kyllä jokaisen nähtäväksi erilaiset tahot, jotka lobbaamista tekevät, ja kohteet, joita lobataan.
Jos siis sana lobbaaminen ei ole tuttu, niin se tulee englannin kielen sanasta ”lobby”, jolla viitataan virallisten päätössalien ulkopuolella käytävillä tehtävää vaikuttamistyötä. Lobbareilla on toisinaan suhteellisen epämiellyttävä maine, kun mielikuvat salaisista puheluista, saunasopimuksista tai jopa rikollisesta lahjomisesta tulevat mieleen. Lobbaamista tapahtuu kuitenkin pääosin hyvällä tarkoituksella ja päätöksenteon jokaisella tasolla. Lobbaamista voi vaikka tosiaan olla, että soitat tutulle kunnanvaltuutetulle, kun haluat kertoa hänelle kuntalaisen huolia.
Lobbarirekisteri on tervetullut lisä suomalaisen päätöksenteon avoimuuteen. Se lisää, ainakin toivottavasti, kansalaisten luottamusta päätöksenteon läpinäkyvyyteen. Jatkossa sentään on avoimesta rekisteristä (sanaleikki todellakin tahallinen) nähtävissä jokainen aktiivista lobbaamista tekevä taho, keneen he ovat yhteydessä ja mistä aiheesta. Esimerkiksi itse äskettäin kirjasin rekisteriin laitettavaksi olleeni muuan eduskuntaryhmään yhteydessä eläkeläisten pienituloisuusasteesta.
Lobbaamisen ohella päätöksentekoon vaikutetaan virallisilla tavoilla. Mutta sekin koitetaan vastaavasti ajoittain tehdä varsin haastavaksi.
Lausunnot ovat virallisia asiakirjoja, joita erilaiset tahot lähettävät tiettyihin asioihin liittyen asianmukaisille tahoille. Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa lausuntoja hallituksen esityksiin tai eduskunnan valiokuntakäsittelyyn.
Suomen valtioneuvosto on tyypillisin lausuntopyyntöjä julkaiseva ja lähettävä taho, ja pyynnöt julkaistaan Lausuntopalvelu-nimisellä nettisivulla. Lausuntojen antamisessa ihannetilannetilanne olisi oheinen: lausuntopyyntö julkaistaan hyvissä ajoin ennen eräpäivää ja siitä lähetetään asianmukaisille tahoille erikseen vastauskutsu. Tällä tapaa jokainen lausunnon antaja voi perehtyä esitykseen, pohtia oman tahonsa kannalta tärkeimmät seikat ja valmistelemaan lausuntonsa.
Ihannetilanne toteutuu kyllä, mikäli katsotaan vain yksittäisiä lausuntopyyntöjä vailla kontekstia. Useimmat kesällä tulleet lausuntopyynnöt tulivat yli kuukausi ennen eräpäivää ja ne suunnattiin EETU ry:lle. Mutta ongelmaksi muodostuu, kun miettii hetkenkin ajankohtaa. Esimerkiksi EETUlle näitä lausuntopyyntöjä lähetettiin yhteensä viisi juuri ennen juhannusta.
”Mitä juhannuksena tapahtuu?”, miettii jokunen ihminen. Suuri osa Suomea lähtee tuolloin kesän ja kesälomien viettoon. Tänä aikana EKL tai EETU toimivat edelleen normaalisti, mutta suurin osa lausuntojen valmistelijoista on mieluummin lomalla miettimässä ei-niin-yhtään-mitään. Lomilta palattaessa sitten odottaa satoja sivuja lakitekstiä, perusteluita ja arviointia, joihin tulisi antaa jäsenistömme ja ylipäätään eläkkeensaajien etua parhaiten edustavia vastauksia.
Tilanne, jossa hallitus lähettää esimerkiksi kuuden eläkeläisjärjestön yhteistyötaholle viisi lausuntopyyntöä juuri ennen lomia, ei ole millään tapaa ihanteellinen. Lausuntopyynnöt käsittelevät kuitenkin eläkkeensaajien kannalta todella olennaisia asioita, kuten palvelumaksuja, eläkkeiden tasoa tai verotusta. Näihin kaikkiin yhteisen kannan löytyminenkin ylipäätään voi olla haastavaa. Tämän ohella EKL on antanut omia lausuntojaan ja vielä yksi verotusta koskeva on työn alla.
Nykyinen hallitus ei ole todellakaan ensimmäinen tai ainoa, joka on päättänyt lähettää kesälahjaksi kasan lausuntopyyntöjä kansalaisyhteiskunnalle. Toki on myös ymmärrettävää, että ministeriöt haluavat itsekin saada kaikki esitykset lausunnolle ennen kesää, jotta voivat päästä sitten syksyllä muokkaamaan esitykset laeiksi. Mutta tässä tilanteessa kansalaisyhteiskunnan mahdollisuudet vaikuttaa virallisesti ovat ahtaalla ajanpuutteen vuoksi.
EKL:ään on oltu yhteydessä useampaan kertaan kesän aikana viestillä ”Aikooko EKL lausua tästä jotain?” ja viestimme on onneksi voinut olla ”Kyllä”. Me myös todella arvostamme aktiivisen jäsenistön huolta eläkkeensaajien äänen kuuluvuudesta ja EKL:n kantojen julki tuomisesta. Toisinaan vain niitä kantoja täytyy koittaa tuoda julki aika monta yhden elokuisen viikon sisään.
Mikäli haluat tietää, mistä EKL tai EETU ovat lausuneet, kaikki lausunnot julkaistaan molempien nettisivuilla.
Eero Kivinen